Lappajärven seurakunnan kirjaustapahtumat 1664 - 1750

TÄSTÄ PÄÄSET VUOSIHAKEMISTOON

Taustatietoa:
Lappajärven kappeliseurakunta perustettiin 1667 ja sen ensimmäiseksi papiksi määrättiin Pictorius Uudestakaarlepyystä. Hänen jälkeensä tuli kappalaiseksi Johannes Essevius, joka alkoi seurakunnallisen kirjanpidon. Seurakunnan historiakirjat: - kastetut, vihityt ja haudatut -, alkavat vuodesta 1664. Varsinaiset rippikirjat otettiin käyttöön Johanneksen pojan Laurentius Esseviuksen aikana 1694. Seurakunnan piiriin kuuluivat entisen Järviseudun pitäjät: Alajärvi, Evijärvi, Kortesjärvi, Lappajärvi, Lehtimäki, Soini ja Vimpeli.

Historiakirjat kirjattiin aluksi yhteen kirjaan siten, että kirjan sivu jaettiin viivalla kolmeen palstaan: kastetut, vihityt, haudatut. Kun palstat ovat kapeita ja kirjaustapahtumia tuli vuosittain paljon, on kirja vaikealukuinen, kun vielä sen lisäksi kirjaimisto on vanhaa saksalaista ja kieli senaikaista ruotsia ja osittain latinaa.

Wikipedia kertoo vanhojen kirkonkirjojen tulkinnasta seuraavaa:
HisKi-projekti on Suomen Sukututkimusseura ry:n aloittama ja hallinnoima tietojentallennus-projekti, jonka tarkoituksena on tallentaa digitaaliseen muotoon ja samalla myös Internetiin kaikkien vapaasti käytettäväksi niin sanotut mustat kirjat, joihin on kopioitu tietoja seurakuntien historiankirjoista, eli syntyneitten/kastettujen, vihittyjen ja kuolleitten/haudattujen luetteloista. Mustat kirjat kirjoitettiin 1920– ja 1930-luvuilla, jolloin tarkoituksena oli tulkita historiakirjojen usein vaikealukuinen teksti selväkielisempään muotoon. Kirjoihin kopioitiin historiakirjojen tiedot tekstaamalla. Nyt vuorostaan nämä sekundaariset tietolähteet ovat HisKi-projektin kohteena. Projektin ansiosta tiedoista voidaan helposti tehdä eri tyyppisiä tietokantahakuja.

Mustien kirjojen laadinnassa tapahtuneiden virheiden ja väärinymmärrysten tähden on suositeltavaa, että tietokannasta saadut tiedot vielä tarkastetaan esimerkiksi alkuperäisistä historiakirjoista tehtyjen mikrofilmien avulla. Näitä on talletettuina Kansallisarkistoon, Maakunta-arkistoihin sekä keskeisiin kirjastoihin.

Wiktor Peltokangas, 1902-1969, (katso: Kustaa Vilkunan lehtikirjoitus Peltokankaasta) teki saman kopiointityön omaan käyttöönsä. Peltokankaan kopioinnit kattavat Lappajärven kappeliseurakunnan kirjaustapahtumat vuodesta 1664 noin vuoteen 1750. Peltokangas erotti alusta asti toisistaan syntyneet, vihityt ja haudatut ja kopioi sanatarkasti kaiken kirjoitetun. Tämä suuriarvoinen työ on tallennettu Vaasan Maakunta-arkistoon vuonna 1961 ja luovutettu 1989 tutkijoiden vapaasti käytettäväksi.

Evijärven sukututkijat ry, joka 1995 julkaisi Lappajärven I rippikirjan 1694-1710 sekä myöhemmin vastaavat vuosilta 1728-1738 ja 1739-1751, harkitsi edellä mainittujen Peltokankaan kopioiden kuvaamista. Kuvaamista siksi, että Peltokankaan työ on asiaan paneutuneen ja äidinkieleltään ruotsinkielisen tutkijan ensikertainen kopio alkuperäisestä ja kuvaaminen ei tuo lisävirheitä.

Kuvaamissuostumus saatiin Lappajärven seurakunnalta 12.7.2011 ja kuvauksesta sovittiin Vaasan Maakunta-arkiston kanssa 18.10.2011 ja kuvaus tehtiin Vaasan Maakunta-arkiston tiloissa 24-25.10 2011. Kuvaajina Johannes ja Maija-Liisa Kupila.

Kiitämme yllämainittuja tahoja hyvästä yhteistyöstä.

Kuvien käsittelyn netissä nähtävään muotoon ovat tehneet Erkki Joensuu ja Johannes Kupila.

Lähdetieto:

Vaasan maakunta arkisto

Wiktor Peltokankaan sukututkimusarkisto, Kirkonkirjapoimintoja

Lappajärven kastetuista 1664-1749 kotelo 28.1-6
Lappajärven vihityt 1664-1754 kotelo 29.1
Lappajärven haudatut 1664-1751 kotelo 29.2-6

Akateemikko Kustaa Vilkuna, Järviseudun Joulu 1969 s.35: Vihtori Peltokangas

-----------------------

TÄSTÄ PÄÄSET KUVA-ALBUMEIHIN:

Lappajärven vihityt

Lappajärven haudatut

Lappajärven kastetut